Savukosken esittely

 

Miksi matkustaa Savukoskelle?

Pääsyy on tietenkin sukukokous, jolloin pääsemme taas tapaamaan harvemmin nähtyjä ja jopa tuntemattomia sukulaisia ja ystäviä.

Myös muita syitä löytyy. Niille, jotka harvoin käyvät Pohjois-Suomessa, avaa Savukoski uusia ulottuvuuksia. Savukoskella on useita erikoisuuksia. Aloitetaan maantieteestä.

Kuva: Samperin Savotta kotisivut

Linkki karttaan, jossa mm. tässä jutussa mainittuja paikkoja (avautuu uuteen välilehteen):  Google Maps

Maantiedettä

Savukosken kunta sijaitsee keski-Lapissa itärajalla. Savukosken naapureina etelässä on Salla, pohjoisessa Sodankylä ja lännessä Pelkosenniemi.

Savukoskea voi pitää todellisena erämaapitäjänä, sillä kunta on pinta-alaltaan Suomen  kuudeneksi suurin ja kunnan pinta-alasta noin 1/3 on erilaisia luonnonsuojelualueita. Savukoskella asuu vain 1080 henkilöä. Savukosken väestötiheys on Suomen ylivoimaisesti pienin: 0,17 hlö/km². Poroja Savukosken alueella jolkottaa moninkertaisesti  ihmisismääriin verrattuna, noin 15 000 kappaletta.

Vertailun vuoksi

Väestötiheys: Helsinki  2 912,93 hlö/ km² – Savukoski 0,17 hlö/km². Helsingin väestötiheys on siis 17 000 –kertainen.

Pinta-ala:  Koko Uusimaa:   9 567,99 km²

Helsinki + Vantaa + Espoo yhteensä:  764 km²- Savukoski 6 438,65 km², Savukosken pinta-ala on siis yli 8-kertainen.

Koko nykyisen Uudenmaan maakunnan pinta-ala sentään ylittää Savukosken kunnan koon, mutta Uusimaa sisältääkin 26 kuntaa, joista 13 on kaupunkeja.

Mikäli Helsingin pinta-ala jaettaisiin yhtäsuuriin ruutuihin siten, että Helsingin jokainen asukas asettuu yhden ruudun keskelle, matkaa naapuriin olisi 18 metriä. Savukoskella sama jako antaisi naapurimatkaksi 2440 m, siis liki 2,5 km!

Mikäli Savukosken porot jaettaisiin samoihin ruutuihin, olisi jokaisella Savukosken asukkaalla seuraanaan 14 poroa.

Savukoskelta saa alkunsa Kemijoki, joka on 550 km pitkä ja Suomen pisin joki. Kemijokeen laskee lukuisia pieniä ja isoja jokia. Isoista mainittakoon Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä. Kitinen ja Vuotosjoki taas lakevat Kemijokeen Pelkosenniemellä. Myös Tenniöjoki on iso joki, se vahvistaa Kemijokea Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.

Kemijoki on jo Savukoskella, siis pian alkulähteidensä jälkeen ja 450 km ennen laskuaan Kemissä Perämereen, isompi kuin mikään Etelä-Suomen joista. Kemijoki on myös lähes kaikkia niitä puhtaampi.

Savukoski on oikeaa Lappia

Autolla matkaa Savukoskelta Suomen pohjoisimpaan kylään, Nuorgamiin, on 430 km. Linnuntietäkin matkaa olisi 310 km. Savukoski on kuitenkin jo varmasti ihan oikeaa Lappia. Savukoskella sijaitsee runsaasti yli 400 m korkeita tuntureita, paljon poroja ja myös poromiehiä.

Koska Savukoski sijaitsee selvästi napapiirin pohjoispuolella, kuuluu sinne kesällä se maailmankuulu yötön yö. Johtuen valon taipumisesta ilmakehässä, voidaan ”yötöntä yötä” viettää toki myös selvästi napapiirin eteläpuolella, jopa Tornio – Kuusamo –linjalla. Mutta Savukoskella ilmiö on aito. Kun aurinko nousee Savukoskella 30.5, laskee se seuraavan kerran vasta 12.7. Aurinko pysyy kesällä siis yhtäjaksoisesti 43 vuorokautta horisontin yläpuolella. Väntäsen sukukokous ajoittuu siis eksoottisesti tuon yöttömän yön ajalle. Kokoukseen osallistuville voi sivuhuomautuksena mainita, että yöllinen auringonpaiste saattaa estää nukahtamisen, mikäli ikkunoita ei pimennä kunnolla. Mikäli siis haluaa nukkua.

Talvella vallitsee vastaavasti kaamos, joka keskipäivän hämärineen ja usein kireine,  -30…-50°C pakkasineen, rajoittaa joskus jopa näihin oloihin tottuneiden paikallisten elämää. Tätä emme onneksi kesällä koe, mutta pakkaseen liittyviä tosikertomuksia voi pohjoisen sukulaisilta kysellä.

Kuuluisuuksia

Vaikka Savukosken asukasmäärä on pieni, mukaan mahtuu Suomen kuuluisin asukas: joulupukki. Korvatunturihan sijaitsee kunnan koillisosassa, ihan Venäjän rajalla. Linnuntietä matkaa Savukosken kirkonkylästä Korvatunturiin on lähes tarkkaan 100 km. Korvatunturin kolmesta huipusta yksi sijaitsee ihan valtakunnan rajalla, yksi Suomen puolella ja yksi Venäjän puolella.

On selvää, että Joulupukin jälkeen samaan kuntaan ei mahdu kovin monta muuta kuuluisuutta. Mutta muutama mahtuu. Yksi heistä on vuonna 1938 kuollut Mosku eli Aleksi Hihnavaara, josta on tehty varsin kelpo elokuva. Elokuvassa sivurooleissa näyttelee useita aitoja savukoskelaisia.

Moni on myös kuullut karhunkaatajasta, joka tunnettiin parhaiten nimellä Ikä-Alpi, oikealta nimeltään mies oli Albert Ikäheimo. Ikä-Alpi kaatoi elämänsä (1904-1989) aikana mm 50 karhua. Arto Paasilinnan ystäviä voi kiinnostaa tieto, että Arto kirjoitti esikoiskirjansa Ikä-Alpista.

Nykyisessä eduskunnassa vaikuttaa peräti kaksi Savukoskella asuvaa kansaedustajaa, mikä lienee asukamäärään suhteutettuna Suomen ennätys.

Isoja hankkeita, Sokli ja Vuotos

Savukosken alueella,  idässä, lähellä Venäjän rajaa, sijaitsee paikka nimeltä Sokli. Soklin alueelta löydettiin vuonna 1967 runsas fosforiesiintymä, siis hyvää lannoitteen raaka-ainetta. Alueella toimi koerikastamo, mutta hanke ei kuitenkaan koskaan edennyt kaivosasteelle saakka. Norjalainen Yara omistaa nykyään Soklin kaivosoikeudet ja sillä on kaavailuja kaivoksen avaamiseksi. Kaivos edellyttää parannettuja kuljetusyhteyksia, joista yhtenä vaihtoehtona on rautatie. Nykyisellään rautatie kulkee lähimmilläänkin kaukana Sallassa ja Kemijärvellä.

Vuotos on aueen toinen hanke, jota on suunniteltu jo useamman vuosikymmenen ajan. Vuotoksella tarkoitetaan Vuotoksen alueelle suunniteltua tekojärveä, tai monen mielestä oikeammin säännöstelyallasta. Allas olisi sijoittunut Pelkosenniemen ja Savukosken välille. Molemmat kirkonkylät olisivat jääneet altaan ulkopuolelle, mutta esimerkiksi Lunkkauksen Viitarannan kylä olisi jäänyt kokonaan veden alle. Vuotoksen allas antaisi kaivattua säätötehoa kaikille kahdeksalle Kemijoen vesivoimalaitokselle. Allas toimisi vesivarastona, eikä tulva-aikaan tarvitsisi juoksuttaa voimaloiden ohi niin paljon vettä kuin mitä nyt täytyy. Kuivaan aikaan pato taas antaisi kaivattua vettä Kemijoen voimalaitoksille.

Vuotoksen allahanke eteni hitaasti, vuosikymmeniä. Kun altaan rakentaminen näytti todennäköiseltä, eivät alueella asuvat ihmiset voineet esimerkiksi remontoida talojaan. Infrastruktuuria kuten sähköjä, teitä ja siltoja, ei tietenkään rakennettu. Lukuisia taloja oli aggragaattisähkön varassa. Ihmiset  ja tavarat ylittivät joen veneellä.

Kemijoki Oy hankki ajan mittaan omistuksensa käytännössä kaikki suunnitellun  altaan alle jäävät maa-alueet. Vasta KHO:n lopullinen päätös vuonna 2002 siitä, että allasta ei rakenneta, helpotti asukkaiden tilannetta ja alueelle siltoja ja vedettiin sähköt. Rakensipa muutama alueelle jopa uuden omakotitalon. On kuitenkin mahdollista, että allapäätös ei olekaan lopullinen, Rovaniemen tulvasuojelun takia allasasia on nostettu uudelleen esille.

Mikäli sää suosii sukukokouksen viikonloppuna, niin on mahdollista järjestää kanooottiretki Kemijoea alavirtaan juuri tuolle Vuotoksen altaan suunnitellulle vaikutusalueelle.

Sekä Sokli että Vuotos ovat paikallisille asukkaille arkoja ja herkkiä asioita. Syitä on monia. Osa on ehkä myynyt alueensa hyväänkin hintaan Kemijoki Oy:lle, osa on tuntenut kokeneensa vääryyttä. Poromiehillä on luonnollisesti oikeutettu huoli oman elinkeinonsa puolesta. Muilla taas on huoli muista työpaikoista ja kunnan yleisestä kehityksestä. Luontoarvot ovat tietysti myös voimakaasti esillä, eivätkä kaikki pidä etelässä asuvien mielipiteitä näihin asioihin kovin arvokkaina.

Entäpä Vuotos ja Otto Jalmari Väntäsen kotitila Savukosken Lunkkauksessa? Tila kun sijaitseee lähellä Vuotoksen aluetta. Jäisikö suvulle arvokkaat rakennukset veden alle, mukaan lukien talvi- ja jatkosodista kuin ihmeen kautta selvinnyt ”pikkupirtti”? Se, johon Veikko on perustanut kotimuseon. Ei huolta, tila jää mahdollisen altaan toteutuessakin vielä selvästi kuivalle maalle. (Se ihmeen kautta selviäminen, se on ihan oma kertomuksensa, jonka varmasti kuulee sukukokouksen yhteydessä. Samalla saa annoksen sotahistoriaa.)

Mitä muuta matkaan voi yhdistää

Käyntiä Lapissa ei ehkä kannata rajoittaa pelkkään sukukokoukseen. Jos matkan kestoa pidentää, voi käydä vielä pohjoisemmassa Lapissa tai jopa Norjassa, vaikkapa Jäämeren rannalla. Ellei se tunnu mahdolliselta, voi matkaan liittää vaikka patikkaretken Urho Kekkosen kansallispuistossa tai kalaretken Lapin kirkkaiden vesien ja erinomaisten arvokalojen maailmassa.

Pelkosenniemeltä, siis Savukoksen naapurikunnasta ja matkan varreltä, löytyy Suvannon kylä. Se on yksi Lapin harvoista kylistä, jota saksalaiset joukot eivät polttaneet perääntyessään Lapin sodan aikana Norjaan. Kylä on museoviraston suojeluksessa ja saanut Lapin kaunein kylä –tittelin vuonna 1987. Suvannossa voi siis poiketa ihastelemaan vanhaa Lapin kylämaisemaa. Muualta yhtä vanhoja ei löydykään.

Lyemmällekin reissulle sopii pysähdys Rovaniemellä. Siellä sijaitsee esimerkiksi Joulupukin ja napapiirin teemojen ympärille luotuja kauppoja ja elämyksiä. Rovaniemelle sijoittuu myös Lapin maakuntamuseo Arktikum. Arktikumia suosittelevat varauksetta kaikki siellä käyneet. Arktikumissa on erittäin mielenkiintoisia ja hyvin toteutettuja näyttelyita mm. Lapin luonnosta ja historiasta. Muuttuvat näyttelyt ovat myös olleet erinomaisia. Arktikumiin tutustumiseen kannattaa varata aikaa useampia tunteja.

Anekdoottina mainittakoon, että Arktikumista löytyy myös ”1970-luvun lappilaista kyläkuvaa ilmentävä Savukosken baari”. Tässä baarissa on myös moni Väntänen vieraillut asiakkaana, tai vaikkapa taksimiehenä. Kesän 2016 sukukoukseen osallistuu eräs, joka on ollut työssä kyseisessä baarissa. Koska baari sijaitsi Savukoskella, niin kesäaikaan juuri tuo paikka olisi ollut takuuvarma paikka tavata Joulupukki. Paikallisille tämä puhelias vakioasiakas oli kuin osa sisustusta. (Nykyisinhän Pukin saattaa tavata myös Rovaniemen napapiiriltä.) Mikäli käytte Arktikumissa, niin tarkkana perusnäyttelyn Pohjoiset keinot – Northern Ways –osastolla. Baari löytyy sieltä.

Lisätietoja seuraavien linkkien takaa (avautuvat uuteen välilehteen)

Samparin Savotta (ravintola, majoitus, aktiviteetteja)

http://www.samperi.com/

Matkailu Savukoskella

http://matkailu.savukoski.fi/

Luontoon.fi, Savukosken opastuskeskus Korvatunturi (sijaitsee aivan Samperin Savotan vieressä)

http://www.luontoon.fi/savukoskenopastuskeskus

Kalastajan Savukoski

http://www.savukosket.f

Kemin-Sompion paliskunta (poronhoitoalueen hallinnollinen osa-alue)

http://paliskunnat.fi/py/paliskunnat/paliskuntien-tiedot/kemin-sompio/

Korvatunturi (siis se tunturi…)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korvatunturi

Mosku eli Aleksi Hihnavaara

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mosku

Ikä-Alpi eli Albert Ikäheimo

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/04/21/vanha-karhunkaataja-muistelee

Sokli

https://fi.wikipedia.org/wiki/Soklin_kaivos

Vuotos

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuotoksen_tekoj%C3%A4rvi

Suvannon kylä Pelkosenniemellä

http://www.suvannonkyla.fi/

Arktikum Rovaniemellä

http://www.arktikum.fi/

Tulppion majat, sijaitsee erämaassa Savukosken koillisosassa. Sivuilla tietoa mm läskikapinasta ja Nuortin konesavotasta.

http://www.tulppionmajat.fi/